Yli 100 vuotta VAASAN näkkileipää

Satavuotias näkkäri on trendikäs maailmanvalloittaja

Näkkäri tai näkki, armeijan harmaissa vanikka tai vaneri. Suomalaisille niin rakkaalla näkkileivällä on monta kutsumanimeä. Jo 1800-luvun lopulta lähtien suomalaiseen ruokakulttuuriin kuulunut näkkileipä on nyt ajankohtaisempi ja trendikkäämpi kuin koskaan.

Tänä vuonna viettävät syntymäpäiviään monelle jo lapsuudesta tutut VAASAN Maitonäkki ja VAASAN PIENI PYÖREÄ. Ystäviä näillä ja muilla VAASAN näkkileivillä on yhä vain enemmän, sopiihan runsaskuituinen näkkileipä hyvin osaksi terveellistä ruokavaliota.

Vuodessa jokainen suomalainen syö näkkileipää noin kaksi kiloa. Näkkileipä maistuu nuorille ja vanhoille, ja se sopii lukemattomiin eri tilanteisiin ja käyttötarkoituksiin.

Näkkileipävalmistus alkoi Vaasassa

Suomeen näkkileipä matkasi Ruotsista. Näkkileivän teollinen tuotanto käynnistyi vuonna 1904 Vaasassa, kun nuori proviisori August Alexander Levón perusti Vaasan Höyryleipomon.

1920-luvulla suomalaisten arjessa maistui paksu ja edullinen talousnäkkileipä ”Työkansa”. Juhlan hetkellä pöytään nostettiin sellaisia erikoisleipiä kuin ”Victor” ja ”Extra”. Vuosikymmen myöhemmin ohuempien ja kalliimpien näkkileipien menekki alkoi kasvaa, kun suomalaisten makutottumukset muuttuivat. Juhlavuus näkyi myös tuon ajan näkkileipien nimissä. Markkinoille tuotiin esimerkiksi ”Luxus” sekä ”Supero”.

Sodan syttyminen muutti kulutustottumukset, ja leipomo valjastettiin valmistamaan sotilasleipää. Jopa sentin paksuinen, ”pomminkestävä” näkkileipä ristittiin kansan parissa vaneriksi eli vanikaksi.

Pitkäikäisiä suosikkinäkkileipiä

Vuonna 1959 markkinoille tuotu VAASAN Maitonäkki on ehtinyt jo miehen ikään. 50-vuotias VAASAN Maitonäkki on nauttinut suurta kansansuosiota heti alusta pitäen. Mureassa VAASAN Maitonäkki-leivässä yhdistyvät runsaskuituinen täysjyväruis ja maito. Perinteikäs, vähälaktoosinen näkkileipä herättää näkkileivän ystävissä paljon muistoja, ja se on yhä monen suomalaisen suosikki.


Lähde: Suomen Kuvalehti 21.5.1960

Suomen suosituimman näkkileivän eli VAASAN KOULUNÄKKI -näkkileivän valmistus aloitettiin yli 40 vuotta sitten. VAASAN KOULUNÄKKI on nimensä mukaisesti edelleen muun muassa koulujen ja oppilaitosten ykkösnäkkileipä.

Vuonna 1984 tehtiin jälleen historiaa, kun VAASAN PIENI PYÖREÄ nostatti varsinaisen näkkileipäbuumin. Idea muotoon saatiin Kotkan näkkileipätehtaalla pyöreästä muotista, jolla taikinamatosta otetaan näytteitä. VAASAN PIENI PYÖREÄ -näkkileivän käteen sopiva koko viehätti ennennäkemättömänä kuluttajia. Lisäksi paahteinen reuna korostaa rukiista makua.

Suosiota siivitti myös tv:ssä ja radiossa soinut iloinen mainoslaulu. Sanat ”Sen tekee koko, sen tekee maku, sen tekee pieni pyöreä muoto” muistaa meistä vieläkin moni.

VAASAN PIENI PYÖREÄ -tuoteperheen menestystarina on jatkunut vahvana koko 25-vuotisen historiansa ajan. Perheen uusin tulokas on VAASAN PIENI PYÖREÄ 100 % täysjyvävehnä. Uutuuden valtteina ovat terveellinen täysjyvävehnä, viljaisan murea maku ja korkea kuitupitoisuus, peräti 13 prosenttia.

VAASAN suosikkinäkkileivät valmistuvat Kotkassa, VAASAN Oy:n näkkileipä-ja hapankorpputehtaalla, joka on maailman toiseksi suurin näkkileipätehdas.

Maailmalla trendiruokaa

Jos Suomessa näkkileipää pidetään useimmiten arkisena peruselintarvikkeena, maailmalla runsaskuituinen näkkileipä mielletään uudenlaiseksi, trendikkääksi hyvinvointituotteeksi, jonka herkullinen maku ja monikäyttöisyys viehättävät terveystietoisia kuluttajia.

Maailman toiseksi suurin näkkileivän valmistaja, VAASAN Oy, vie näkkileipää FINN CRISP -nimellä lähes 50 maahan. FINN CRISP onkin yksi kansainvälisimmistä suomalaisista elintarviketuotemerkeistä. Suomalaista näkkileipää syödään niinkin kaukana kuin Australiassa, Kiinassa ja Intiassa, mutta myös lähempänä, esimerkiksi Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Erityisen suureen suosioon suomalainen FINN CRISP on noussut Venäjällä, jossa se on maan suosituin ulkomainen näkkileipä.