100 vuotta VAASAN näkkileipää

Satavuotias näkkäri on trendikäs maailmanvalloittaja

Vaasan & Vaasan viettää näkkileivän valmistuksen satavuotisjuhlaansa vuonna 2004. Teollisesti valmistetun leivän kysyntä kasvoi viime vuosisadan alussa Suomessa, ja niinpä syyskuun 8. päivänä vuonna 1904 perustettiin Vaasan Höyryleipomo. Tänä päivänä Vaasan & Vaasan on maailman toiseksi suurin näkkileivän valmistaja ja maailman suurin hapankorppujen valmistaja. Suomalaiset tuntevat suosikkinäkkärinsä VAASAN-merkkisinä, kun taas maailmalla syödään yli 30 maassa Kotkan tehtaassa valmistettuja FINN CRISP -näkkileipiä.

Alan pioneerina toiminut Vaasan Höyryleipomo joutui käynnistysvaiheessa hankkimaan laitteita ja ammattitaitoa ulkomailta. Ensimmäinen työnjohtaja oli norjalainen ja Ruotsista puolestaan saatiin näkkileipämestari ja työntekijöitä. Myyntitavoitteet olivat haastavat heti alkuvuosista lähtien: koko Suomen kattavan valtakunnallisen jakelun lisäksi vallattiin myös Venäjän markkinoita. Näkkileipää toimitettiin Pietariin ja Moskovaan, mutta myös kaukaiseen Vladivostokiin asti.

Leipärunoja luettiin vuosikymmeniä

Mainonnan perusta oli 1920-luvulta lähtien iskulause ”Vaasan leipää”, joka yhdisti kaikkia leipiä. Eräs Suomen historian pitkäaikaisimmista mainoskampanjoista lähti käyntiin 1922, kun Vaasan leipää ryhdyttiin mainostamaan piirrosten ja runomuotoisten tekstien avulla.

Tavaramerkiksi tuli Rafael Danielssonin piirtämä leipuripoika leipävarras olallaan. Sekä leipuripoika-tuotemerkki että leipärunoihin perustunut mainosformaatti säilyi aina 1960-luvulle asti.

Työkansaa, Luxusta ja Superoa

1920-luvulla paksun ja edullisen talousnäkkileipä ”Työkansan” osuus oli Vaasan Höyryleipomon myynnistä peräti kaksi kolmasosaa. Valikoimaan kuului myös kalliimpia erikoisleipiä, kuten ”Extra” ja ”Victor”, mutta niiden myynti oli vielä vähäistä. 1930-luvulla kulutus siirtyi ohuempiin ja kalliimpiin leipälaatuihin: markkinoille tuotiin mm. ”Luxus” ja kahvi- ja teeleiväksi sopiva ”Supero”.

Sotilaille 150 tonnia vanikkaa päivässä

Sodan syttyminen 1939 muutti kaiken myös leipomoissa. Puolustusministeriön määräyksestä leipomot keskittyivät sotilasleivän valmistukseen. 500 gramman päiväannos merkitsi 300 000 miehen armeijassa 150 tonnin päivätarvetta. Kansan suussa vaneriksi eli vanikaksi vääntynyt paksu ”pomminkestävä” näkkileipä valmistettiin tarkkojen ohjeiden mukaan. Tämän päivän armeijan näkkärillä ei ole mitään tekoa sota-ajan vanikan kanssa, mutta yhä vain rakas lempinimi siirtyy varusmiesikäluokalta toiselle.

Suosio säilyy vuodesta toiseen

Suomen suosituimman näkkileivän eli VAASAN KOULUNÄKKI –näkkileivän valmistus aloitettiin jo 40 vuotta sitten. VAASAN KOULUNÄKKI on nimensä mukaisesti mm. koulujen ja oppilaitosten ykkösnäkkileipä, jota koululaiset ja opiskelijat syövät peräti 250 tonnia vuosittain. Suomalaisten kakkossuosikki eli VAASAN PIENI PYÖREÄ juhlii sekin 20-vuotissyntymäpäiviään. Idea pieneen pyöreään näkkileipään saatiin aikanaan Kotkan näkkileipätehtaalla pyöreästä muotista, jolla otettiin taikinamatosta näytteitä. Uuden tuotteen menestys yllätti kaikki. Menekki oli niin valtavaa, että jouduttiin turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin: TV-mainonta keskeytettiin ja tuotantomäärät kiintiöitettiin asiakkaiden mukaan.

Terveystietoinen valitsee FINN CRISP -näkkärin

Suomalaista FINN CRISP –näkkileipää syödään joka puolella maapalloa – kaukaisimmat kotimaisen näkkileivän ystävät löytyvät mm. Australiasta. Markkinoita on valloitettu myös lähialueilla: esimerkiksi Venäjällä suomalainen FINN CRISP on noussut parissa vuodessa maan suosituimmaksi ulkomaiseksi näkkileiväksi. Kansainvälisillä markkinoilla näkkileipä mielletään usein terveystuotteeksi. Nykyinen länsimainen ruokavalio sisältää tunnetusti liian vähän kuitua ja siksi täysjyväviljasta valmistettu, runsaskuituinen näkkileipä kuuluukin nykypäivän terveelliseen ja trendikkääseen ruokavalioon. Rukiin ja kuidun monissa tutkimuksissa vahvistetut terveydelliset edut ovat edistäneet näkkileivän kulutusta erityisesti terveystietoisten ihmisten keskuudessa.