Näkkäri, sotkun munkit, kiisseli eli ”jarru”,
hernekeitto ja pannukakku – ne muistaa jokainen
varusmies vuosikymmenien ajalta omalta palvelusajaltaan. Näistä ehkä se
kaikkein perinteikkäin eli näkkileipä on vuosien saatossa kerännyt lukuisia
lempinimiä: sota-ajan vanerilla eli vanikalla ei ole mitään tekoa tämän päivän
näkkärin kanssa, mutta yhä vain rakas lempinimi siirtyy ikäluokalta toiselle.
Intin näkkärin merkityksestä kertonee
myös takavuosien näkkärisota: muistattehan, minkälainen kohu nousi kun
ruotsalaiset saivat yhden vuoden ajan toimittaa Suomen armeijan näkkileivät.
EU-hankintoja opeteltaessa suomalaiset noudattivat kirjaimellisesti
direktiivejä ja ruotsalaiset pääsivät edullisemmalla hinnallaan yllättämään.
Lohdutukseksi voi todeta, että itsenäisyyden alkuajoista lähtien armeijassa on
syöty kotimaista näkkäriä tätä yhtä ainokaista vuotta lukuun ottamatta.
Puolustusvoimat tarjoaa 80 000
ateriaa päivässä
Puolustusvoimissa tarjoillaan 17 miljoonaa ateriaa
vuodessa ja ruokaa valmistetaan 26 muonituskeskuksessa. Vuositasolla se
tarkoittaa noin 20 miljoonan euron elintarvikehankintoja. Tällä rahamäärällä
ruokitaan 27 000 varusmiehen lisäksi puolustusvoimien palveluksessa olevat 8
400 ammattisotilasta ja 8 000 siviiliä vuodessa.
Varusmies tarvitsee päivittäin 12,6 –
16,8 megajoulen verran energiaa. Viljatuotteiden osuus päivän ruoka-annoksesta
on keskimäärin 300 grammaa. Valtaosa eli 2/3-osaa kulutetuista viljatuotteista
on nimenomaan leipää. – 1990-luvulle asti puolustusvoimissa tarjottava leipä
oli yksinomaan näkkileipää. Pehmeää leipää sai ainoastaan
lääkärintodistuksella, josta ilmeni, ettei henkilö voinut syödä näkkileipää
heikkojen hampaiden tai muiden terveydellisten tekijöiden vuoksi, muistelee
puolustusvoimien muonituksen ylitarkastaja Liisa Gröndahl.
– Tänä päivänä leipätarjonta on hyvin
monipuolista. Näkkileipää on tarjolla aina ja lisäksi tuoretta leipää,
sämpylöitä tai piirakoita aamu- ja iltapalalla. Sekä lounaalla että
päivällisellä tarjotaan lähes aina tuoretta leipää. Suosimme kuitupitoisuuden
takia erityisesti kokojyväleipiä ja vaihtelemme eri leipälajeja, kertoo
Gröndahl.
Tuoreen leivän tulo näkkileivän
rinnalle on näkynyt myös näkkärin kulutusluvuissa. Sota-ajan
huippukulutuslukujen lähelle ei tietysti rauhanaikana ole koskaan päästykään.
Sotavuosina armeijan päiväannos oli puoli kiloa kuivaa ruisleipää, mikä
tarkoitti 300 000 miehen vahvuudessa huimaa 150 tonnin päivätarvetta. Suomen
leipätehtaat pyörivät ympäri vuorokauden täyttääkseen armeijan tarpeen. –
Sota-ajan jälkeen näkkäriä toimitettiin huippuvuosina 700 000 kiloa armeijalle.
Sittemmin tuoreiden leipien myötä puolustusvoimille toimitetut näkkileipämäärät
ovat vakiintuneet reilun 120 000 kilon paikkeille vuositasolla, kertoo
avainasiakaspäällikkö Jukka Laurila Vaasan & Vaasan Oy:stä.
Sissileipä säilyy pitkään
Rakkaaseen armeijan näkkäriin on liitetty vuosien
saatossa myös monenlaisia huhuja ja uskomuksia. Näkkärin säilyvyys on
innoittanut arvelemaan, että armeijassa on syöty vuosia vanhaa näkkäriä, jota
on varastoituna valtaisia määriä.
Sitkeästi on uskottu myös siihen, että
sota-ajalta tuttuja erikoismääräyksiä olisi noudatettu myöhemminkin
armeijan näkkärin valmistuksessa. Jukka Laurila kumoaa huhuja: – Ilmeisesti
keskitetyn hankinnan aikoina syntyi käsitys, että näkkileipää varastoidaan
valtaisia määriä vuosikausiksi. Näkkileivän säilytysaikahan on enintään vuosi.
Tänä päivänä puolustusvoimat ei tee
keskitetysti säilyvienkään elintarvikkeiden hankintoja. Joukko-osastot voivat
halutessaan tilata tukkujen kautta näkkärinsä vaikka viikoittain. Yksi poikkeus
kuitenkin löytyy: sissileipä sissijoukoille. – Alumiinikääreeseen pakattu
sissileipä sisältää 90 grammaa Vaasan Voima –näkkileipää ja sen säilyvyysaika
on peräti neljä vuotta, kertoo Jukka Laurila Vaasan & Vaasan Oy:stä.
Sissileivät puolustusvoimat tilaa keskitetysti. Tänä vuonna Vaasan & Vaasan
Oy toimittaa niitä Hämeenlinnaan talousvarikolle 135 000 pakettia.
Vain varusmiehille ja vangeille?
Mitään sota-ajan sentin paksuista vaneria ei
armeijassa syödä. Intin näkkäri on nimittäin ihan sitä samaa, mitä kuka tahansa
kuluttaja voi kaupan hyllyltä poimia. Jo kouluajoilta tutun Vaasan Koulunäkin
ohella varusmies rouskuttaa Vaasan Voimaa. Molempia valmistetaan Vaasan &
Vaasan Oy:n Kotkan tehtaassa. Toki joukko-osasto voi tukusta muutakin
näkkileipää tilata, mutta nämä kaksi ovat ylivoimaisesti suosituimpia. Menneinä vuosina käytössä ollut
pakkausteksti ”Vain varusmiehille ja vangeille” liittyi sekin nimenomaan
keskitetyn hankinnan käytäntöihin, ei näkkärin laatuun, vaikka moni koiranleuka
asiasta vitsiä väänsikin.
Näkkileipäperinne jatkuu
Tulevat varusmiehet rouskuttavat näkkileipää
menneiden polvien tapaan, lupaa puolustusvoimien muonituksen ylitarkastaja
Liisa Gröndahl: – Leivän merkitys puolustusvoimien ruokapalveluissa on tärkeä
energian, raudan ja kuidun lähteenä. Leipä ja varsinkin näkkileipä on tärkeä
elementti edelleen sekä varuskuntaruokailussa, mutta varsinkin maastossa ja
taistelumuonapakkauksissa keveytensä ja hyvän säilyvyytensä vuoksi. Hyvää
makuakaan ei tietenkään saa unohtaa. –
Näkkileipään ei kyllästytä niin helposti kuin muihin leipiin, sillä onhan
näkkileivästä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja; täysrukiisesta,
lesepitoisesta näkkileivästä mureaan vaaleahkoon miedosti rukiiseen
vaihtoehtoon, jatkaa Gröndahl.
Lisätietoa
sota-ajan näkkileivästä:
Sota-ajan legendaarinen vanikka valmistettiin seuraavien Puolustusministeriön
sotatalousosaston 13.10.1939 antamien ohjeiden mukaan:
·
Leivottava leipä on ns. kuivaa hapanta ruisleipää
ja tulee sen sekä leivontaan käytettävien tarvikkeiden täyttää seuraavat
vaatimukset:….Leipä ei saa olla kovin hapanta
·
Leipien tulee olla muodoltaan neliskulmaisia ja
mahdollisimman lähellä kokoa 25 * 25 sm, mutta ei sen yli
·
Eri leipien painon tulee olla mahdollisimman
tasainen, noin 200 g
·
Leipien tulee olla tarpeeksi
syvin uurtein – niin että ne helposti paloittuvat – jaettu kahdeksaan osaa
·
Leipä on kunnollisesti reijitettävä, jottei se
paistuessa muodostu kohokuoriseksi. Leivän tulee olla kypsäksi paistettua ja
tällöin riittävän ruskeaa. Ulkopinnaltaan leivät eivät saa olla jauhoisia, vaan
on irtonainen jauho niistä ennen pakkausta poistettava.
·
Leivän kosteuspitoisuuden tulee olla n. 7 – 8 %
leipää pakattaessa.
Tulostusversio | Sivun alkuun
