01.07.2005
Mediatiedote: Torilla haetaan elämyksiä ja syödään munkkia

Tori- ja markkinakauppa on maamme vanhin kaupankäynnin muoto: erityisesti joen suistoissa ja rannikoilla on käyty kauppaa jo ennen kirjoitettua historiaa. Tänä päivänä toreilta saa joukon tuotteita, joita ei muualla myydä. Torilla ja lukuisissa torikahviloissa pistäytyminen onkin elämysmatkailua, johon kannattaa uhrata hetki aikaa.

Keskiajalla markkinapaikoilla myytiin muun muassa turkiksia, suolaa, voita ja rautaa. Nykyään perustuotteiden siirryttyä vähittäiskauppoihin toreilta saa monia uniikkituotteita, joita ei muualla myydä.

”Toreille on kanavoitunut runsaasti erikoistavaraa. Esimerkiksi kausituotteille, kuten taimi- ja kukkakaupalle, vihanneksille, hedelmille, marjoille ja kalalle torit ovat merkittäviä markkinakanavia. Myös lihajalosteet ovat palaamassa, kun nykyisten laitteiden ansiosta puitteet tähänkin ovat kunnossa. Lisäksi torit ovat käsityön keskuksia”, kertoo Ari Kallas, Tori- ja Markkinakaupan Palvelukeskuksen toiminnanjohtaja.

Toritoiminnan murros

Suomen vanhimmat torit löytyvät vanhoista kaupungeista. Muun muassa Turun, Porvoon, Rauman ja Hämeenlinnan Kauppatoreilla on pitkä historia. Kuluneen kymmenen vuoden aikana tori- ja markkinakauppa on kuitenkin Kallaksen mukaan kokenut suuren muutoksen.

”Välillä toreilla myytiin halpaa, ulkomailla tehtyä tavaraa. 1990-luvun puolivälin jälkeen suunta on muuttunut. Nyt panostetaan aitoihin ja alkuperäisiin tuotteisiin, kuten luomuelintarvikkeisiin ja lähiruokaan sekä käsitöihin”, Kallas kertoo.

Myös torikahvilat ovat toritoiminnan murroksessa kokeneet muutoksen. ”Vaikka torikahvilaperinne on vanhaa, on se nykyisessä muodossaan itse asiassa varsin uutta: 1990-luvun puoleen väliin saakka elintarvikelaki oli todella tiukka tarjottavan syömisen ja juomisen suhteen. Nykyiset laitteet ovat suoneet paremmat puitteet ja näin valikoimaa on pystytty torikahviloissa laajentamaan. Toiminta on näin uudenlaisella pohjalla”, Kallas kertoo.

Väkeä laidasta laitaan

Toreilla kävijöiden ikähaarukka on laaja. Torikahviloissa sukupolvet kohtaavat, ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeässä roolissa varsinkin monelle torin vakioasiakkaalle. ”Pääsääntöisesti torikansa on ollut varttuneempaa, mutta erityisesti kaupungeissa, joissa on pitkät perinteet, on väkeä vauvasta vaariin”, Kallas tarkentaa. ”Kyllä toriasiakkaan tavoitteena on elämysten hakeminen ja sosiaalisten suhteiden luominen”, Kallas jatkaa.

Minna Mieskolainen pitää miehensä kanssa Mikkelin torilla Minnan Torikahvilaa. Mieskolainen tuntee torilla kävijät monen vuoden kokemuksella: ”Ensinnäkin ovat vakioasiakkaat, jotka tulevat joka päivä säästä riippumatta. Osa viihtyy tuntikausia rupatellen muiden asiakkaiden, kahvilan pitäjien ja torikauppiaiden kanssa. Toiseksi ovat sitten satunnaiset kävijät ja kolmanneksi turistit.”

Mikkelin Kauppatori sijaitsee keskellä kaupunkia ja on merkittävä tapahtumapaikka. ”Torilla on pitkä perinne, ja se on kaupunkilaisille keskeinen kohtaamispaikka”, Mieskolainen toteaa.

Munkki on suosituin herkku

Mieskolainen pyörittää kahvilaansa nyt seitsemättä kesää. Tarjolla on syötävää ja juotavaa laidasta laitaan: muun muassa kahvia, teetä, virvokkeita, jäätelöä, pikkusuolaista ja kahvileipää. Munkki on torikahvilan kahvileivistä suosituin herkku. Mieskolainen kertookin, että jos munkit ovat loppu, niin asiakkailta tulee kyllä palautetta.

”Torikahvilan asiakkaiden määrä vaihtelee täysin sään mukaan. Huonolla säällä voi olla päivässä vain 50 asiakasta, kun taas aurinkoisena, lämpimänä päivänä saattaa asiakkaita käydä yli tuhat”, Mieskolainen sanoo.

Asiakkaiden määrän vaihtelu on haaste kahvilan pitäjälle – tuoretta tarjottavaa tulee olla joka päivä, ja kaikille asiakkaille. Suosituimman kahvileipä-myyntiartikkelinsa, VAASAN Munkkirinkelin ja VAASAN Vaniljamunkkien suhteen Mieskolainen onkin päätynyt ratkaisuun, jossa hän hakee tukusta valmiit, pakastetut munkit. Mieskolaiselle jää munkkien nopea uunissa paistaminen sekä sokeroiminen.

Munkin pitkä historia

”Öljyssä paistettuja taikinapalleroita lienee syöty jo antiikin Roomassa, mutta ennen kaikkea hollantilaiset uudisasukkaat Pohjois-Amerikassa tulivat tunnetuiksi öljyssä paistamistaan taikinoista” kertoo Vaasan & Vaasan Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Hanhirova. ”Hollantilaisilla oli tapana kiehauttaa taikinasolmuja öljyssä ja kiepauttaa ne sen jälkeen sokerissa”, jatkaa Hanhirova.

Munkin pitkä historia kantaa tähän päivään saakka, sillä Vaasan & Vaasan Oy:ssä leivotaan päivittäin yli 60 000 munkkia. ”Munkit ovat kuuluneet valikoimaamme leipomoiden alkuajoista lähtien. Munkit ovatkin yksi myydyimmistä kahvileipätuotteista”, Hanhirova kertoo. ”Munkissa viehättää sen pehmeys yhdistettynä sokeroituun, makeaan pintaan. Etenkin lämmin, suussa sulava munkki on kerrassaan vastustamaton niin lapselle kuin aikuiselle”, Hanhirova jatkaa.

Torikahvilan pitäjä Minna Mieskolainen vahvistaa Hanhirovan näkemyksen. ”Munkeista kyllä tykätään hirveästi. Joskus asiakas saattaa tulla juoksujalkaa, ja pyytää yhden ’niitä’. Totean siihen, että mahdatko tarkoittaa vaniljamunkkia? Vastaus on yleensä myönteinen”, Mieskolainen naurahtaa.

Kuvia aiheesta ladattavissa www.vaasan.com, Kuvapankki:

Lisätietoja:
Vaasan & Vaasan Oy
Kirsi-Marja Hanhirova, tuoteryhmäpäällikkö
puh. 0204 46 2140


Vaasan & Vaasan –konserni on suurin leipomoalan yritys Suomen ja Baltian markkina-alueella, maailman toiseksi suurin näkkileivän valmistaja ja merkittävä pohjoismainen pakasteleivontayritys. Kotimaassa tunnetuimpia Vaasan & Vaasan -konsernin tuotteita ovat suomalaisten suosikit VAASAN RUISPALAT -leipä, VAASAN KOULUNÄKKI ja VAASAN KOTIUUNIN -tuotteet.

Vaasan & Vaasan –konserniin kuuluvat Suomessa Vaasan & Vaasan Oy, Virossa AS Leibur, Latviassa A/S Hanzas Maiznicas, Liettuassa UAB Vilniaus Duona Plius ja Ruotsissa Delice Scandinavica AB. Konsernin liikevaihto vuonna 2004 oli 287 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 3700.