|
|
Rukiin viljelyalueet
Ruis on melko eksoottinen ja harvinainen vilja:
vain noin 1,5 % kaikesta maailman viljellystä viljasta on ruista.
Ihmisravinnoksi tästä käytetään noin kolmannes, loppu menee rehuksi ja
siemeneksi. Ruis on pohjoisten alueiden erikoisvilja. Nykyisin 95 % maailman
rukiista kasvaa Uralin ja Pohjanmeren välissä. Näiden alueiden kansoja ruis
onkin pitänyt leivissä kautta aikojen. Tiedetään, että ruista on viljelty jo
useita tuhansia vuosia sitten.
Ruis on sitkeä kasvi, joka kestää harvinaisen
hyvin karun suomalaisen talven. Ruis kylvetään pääasiassa syksyllä. Se odottaa
routaisessa maassa talven yli ja alkaa kasvaa keväällä luonnon herätessä. Ruis
tarvitsee tähkiäkseen pitkän päivän ja Suomessa päivät ovat kesällä pitkiä ja
yöt lyhyitä. Rukiissa Suomi ei ole omavarainen. Viljelyä rajoittaa sen
epävarmuus verrattuna muihin viljoihin, joiden viljelyvarmuus on huomattavasti
kehittynyt vuosikymmenten aikana. Rukiin ongelmana ovat pitkä, helposti lakoava
korsi ja tähkäidäntä.
|
Maailman rukiintuotanto v. 2003 (tonneja)
|
|
Venäjä
|
4,150,820
|
|
Puola
|
3,172,240
|
|
Saksa
|
2,278,686
|
|
Kanada
|
327,100
|
|
USA
|
235,060
|
|
Tanska
|
175,000
|
|
Liettua
|
147,100
|
|
Itävalta
|
132,839
|
|
Ruotsi
|
118,600
|
|
Ranska
|
113,000
|
|
Latvia
|
103,000
|
|
Suomi
|
72,800
|
|
Viro
|
45,000
|
|
Iso-Britannia
|
25,000
|
|
Norja
|
16,700
|
|
Sveitsi
|
10,900
|
lähde: FAO Internet
|
|